Ruutuvihoista ja paperikuiteista tekoälyn aikakauteen – Katja Siili on nähnyt taloushallinnon murroksen Vuorenmaalla
Katja Siili on työskennellyt Vuorenmaan taloushallinnossa jo yli 30 vuoden ajan. Matkan varrella työn rutiinit ja välineet ovat päivittyneet, mutta tehtävän ydin – tarkkuus ja luotettavuus – on pysynyt samana. Katja kertoo, miten perinteikäs yritys on pysynyt kehityksen kärjessä ja millaista on taloushallinnon asiantuntijuus nykyään.
Faksin surinaa ja paperilaskujen kahinaa
Kun juuri merkonomiksi valmistunut Katja Siili aloitti työt Vuorenmaalla vuonna 1994, toimistoteknologia oli suuren harppauksen kynnyksellä. Toimiston arki rakentui tuolloin vielä pitkälti lankapuhelimen, faksin, matriisitulostimen ja sähkökirjoituskoneen varaan.
”Työ oli monella tavalla erilaista 90-luvulla. Työtehtäviini kuului muun muassa laskutusta, laskujen kuorittamista ja laskukopioiden arkistoimista mappeihin. Myyjät kirjoittivat myyntitilaukset käsin lähetteille, ja välillä myyjien käsialasta jouduttiin soittamaan perään ja tarkistamaan, mitä paperille oli myyntitilanteessa oikein rustattu”, Siili muistelee uransa alkuaikoja.
Myös maksuliikenteen valvonta vaati tarkkuutta. Asiakkaiden suoritukset kuitattiin myyntireskontrasta joka päivä yksitellen. Ostolaskut saapuivat postissa, ja niiden tarkistaminen tapahtui tavarantoimittajien lähetyslistoista ja hinnat ns. käsihinnastoista. Laskut odottivat laskumapissa eräpäiväjärjestyksessä, josta ne poimittiin maksuun oikeana päivänä.

Kuva: Katja Siili toimistoympäristössä 1990-luvulla.
Nettiyhteydet ja sähköistyminen muuttivat pelin hengen
Kun vuosikymmenet vaihtuivat, muuttui myös työnteon tapa. Toimiston arjen mullisti 2000-luvun alussa taloon saatu ensimmäinen internet-yhteys. Aluksi nettiyhteys oli Vuorenmaalla vain yhdellä tietokoneella, jonka kautta hoidettiin ulkomaan maksut. Kotimaan maksuliikenne rullasi pitkään puhelinmodeemin varassa.
Siilin mukaan suurin yksittäinen muutos taloushallinnossa tapahtui kuitenkin 2010-luvulla, kun siirryttiin digitaaliseen taloushallintoon.
”Paperilaskut alkoivat vähentyä, verkkolaskutus yleistyi ja pankkiyhteydet automatisoituivat. Samalla sähköinen arkistointi on vähentänyt fyysisten mappien määrää merkittävästi. Näiden muutosten ansiosta työ on nykyään vähemmän manuaalista syöttöä ja enemmän eri järjestelmien kokonaisvaltaista hallintaa ja käyttöä”, Siili kertoo.
Tekoälystä tuli tarkka ja tehokas työkaveri
Viimeisimpänä askeleena Vuorenmaan taloushallintoon on tuotu tekoäly ja ohjelmistorobotiikka. Siili kokee automaation kehityksen erittäin positiivisena asiana, joka helpottaa asiantuntijan päivittäistä työtä. Tekoäly ei väsy, eikä sen keskittymiskyky herpaannu tuhannennenkaan laskun kohdalla.
”Tekoälystä ja ohjelmistorobotiikasta hyvä esimerkki on automaattinen laskujen tarkistus, jossa ohjelma käy saapuvat ostolaskut läpi automaattisesti ennen hyväksyntää ja maksua. Se vertaa laskua ostotilaukseen, tarkistaa summan, viitenumeron ja eräpäivän. Jos kaikki täsmää, lasku hyväksytään automaattisesti”, Siili avaa tekoälyn toimintaa käytännössä.
Kaikkea tekoäly ei kuitenkaan tee yksin. Jos laskulta löytyy pienikin poikkeama, esimerkiksi hintaero tai puuttuva viite, ohjelma pysähtyy ja siirtää laskun ihmisen tarkistettavaksi.
Ihmistä ja luottamusta tarvitaan aina
Katja Siilin ohjauksessa on kasvanut useampi vuorenmaalainen. Jopa yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Emilia Vuorenmaa on aikoinaan oppinut taloushallinnon perusteet kesätöissä Katjan opissa, oppien samalla luottamaan siihen, että Katjan käsissä asiat hoituvat pilkulleen oikein.
Turvallinen, vakaa ja hyvinvointiin panostava työnantaja on mahdollistanut sen, että asiantuntijat viihtyvät talossa pitkään. Siili itse pitää huolta vireystilastaan muun muassa kuntosalilla ja koiralenkeillä, jotta energiaa riittää niin vapaa-ajalle kuin työelämän jatkuvaan oppimiseenkin.
Mutta miten käy taloushallinnon ammattilaisen, kun järjestelmät hoitavat yhä suuremman osan työstä automaattisesti? Siili katsoo tulevaisuuteen levollisin mielin.
”Vaikka tekoälyä käytetään yhä enemmän, uskoisin ettei ihmisen työ kokonaan häviä. Se muuttaa vain muotoaan, ja aikaa säästyy muulle taloushallinnon työlle. Ihmisiä tarvitaan edelleen.”