Rulla-Riston paluu raiteille
Ainutlaatuinen kunnostusprojekti ArcticRailin pajalla
VR:n entisen varikkohallin suojissa vaalitaan suomalaista rautatiekulttuuria. Viimeinen VR:lle Tampereella Tampellan tehtaalla valmistettu höyryveturi pääsee pian takaisin raiteille, kun sen kunnostustyö saadaan päätökseen. Alun perin joulukuussa 1957 käyttöön otettu veturi pääsee lähes 60 vuoden tauon jälkeen takaisin liikenteeseen, tosin vain tilauskäyttöön.
Nykyisin Rulla-Risto on yrityksen omistuksessa, jotta se on saatu rekisteröityä liikennöintiä varten. Rulla-Risto kuuluu harvinaiseen höyryveturisarjaan, sillä Suomessa on valmistettu vain kuusi täydellisesti rullalaakeroitua veturia. Ylipäätänsä nykyisin Suomessa on vain kaksi linjakelpoista höyryveturia ja valmistuessaan Rulla-Ristosta tulee kolmas liikennöintikuntoinen höyryveturi.
Tekniikaltaan Rulla-Risto on ainutlaatuinen, sillä aikoinaan rullalaakeroinnin käyttäminen vaati muutoksen veturin rakentamisen ajatusmalliin, koneistustyöhön ja mittatarkkuuteen.
”En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miten tarkkoja koneistuksia on sen ajan työkoneilla saatu aikaiseksi. Silloin lähes kaikki on tehty käsityönä”, sanoo kunnostusprojektin puuhamies Lasse Tauriainen.
Onneksi tuohon aikaan veturien suunnittelussa huomioitiin jo valmiiksi korjaukset, eli paljolti mekaniikka on sellaista, että sitä voi uudistaa jatkuvasti. Alun perin veturissa sähköllä toimivat vain valot, mutta entisöinnin yhteydessä siihen on lisätty nykypäivän liikennöintiin vaadittavat ominaisuudet.
”Vanhan tekniikan tunteminen auttaa ymmärtämään nykyistä ja sen ymmärryksen avulla pystyy tekemään järkeviä valintoja myös nykypäivänä. Näissäkin vetureissa on teknisiä ratkaisuja mietitty huolella rakennusvaiheessa”, Lasse toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Jouni Suvanto Vuorenmaalta sekä ArcticRail Oy:n Robin Raita, Jani Niemelä ja Lasse Tauriainen varikolla vetureiden keskellä.
Teknistä osaamista on vaalittava
Suomessa teknisen kulttuurin arvostus on yleisesti vähäistä Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomessa 160 vuoden rautateiden kulttuuriperintö on nykyisin harrastajien käsissä, sillä käytännössä kaikki osaamisen vaaliminen ja kunnostustoiminta tapahtuu harrastajien innostuksen voimalla.
”Rautatiet ovat tuoneet yhteiskunnalle paljon hyvinvointia ja mahdollistaneet teollisuuden toiminnan. Monelle voi tulla yllätyksenä, että juuri rautatiet ja junien aikataulut ovat tuoneet mukanaan yhteisen kellonajan”, taustoittaa Lasse rautateiden yhteiskunnallista merkitystä.
Rulla-Riston kunnostusprojektiin on saatu mukaan eri-ikäisiä harrastajia, jolloin kädentaitojen opettaminen nuoremmille on mahdollista.
”Kiinnostus vanhaan tekniikkaan ja halu oppia tekemään käsillä tekemistä ovat saaneet minut mukaan tähän projektiin. On hieno tunne, kun näkee oman työn tulokset”, sanoo huoltoasentaja Robin Raita, joka on ollut mukana kunnostuksessa alusta asti.

Kuva: Robin Raita esittelee akseleita, joihin rullalaakerit uusitaan.
Projekti vaatii melkoisesti aikaa, jota työporukka on käyttänyt jo neljän vuoden ajan noin 15–20 tuntia viikossa, lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Kunnostuksen eteneminen on ollut pitkälti juuri Lassen ja Robinin ansiota. Apua ja historiatietoa on saatu myös muilta harrastajilta projektin eri työvaiheissa.
Rulla-Riston alkuperäiset piirrokset ovat olleet koko projektin ajan käytettävissä, mikä on edistänyt projektin etenemistä. Lisäksi on saatu jonkin verran hiljaista tietoa aikalaisilta, vaikka näillä vetureilla työskennelleet tai niitä huoltaneet alkavat olla harvalukuinen porukka.
Entisöinti harrastajien ja lahjoitusten varassa
Museotoiminnassa pyritään kunnostamaan alkuperäiset osat aina, kun se on vaan mahdollista ja osia uusitaan vain pakon edessä. Kunnostus tapahtuu vuokratiloissa VR:n entisellä varikkohallilla, työtä tehdään vapaaehtoisten voimin ja lahjoituksien avulla saadaan hankittua tarvittavat välineet ja varaosat.
Käytännössä entisöintiurakan aikana veturi on purettu kokonaan osiin, jotta noin 50 vuoden ulkona seisottamisen aiheuttamat vauriot voimansiirrolle, kytkintangoille ja höyrykattilalle saatiin selville. Pahoin ruostuneelle höyrykattilalle tehtiin täystarkastus, jossa se ensin purettiin osiin ja puhdistuksen jälkeen koottiin alusta alkaen uudelleen. Myös voimansiirto oli kärsinyt vaurioita ja kaikki veturin 35 rullalaakeria jouduttiin uusimaan.

Kuvassa olevan kaltaisia ruostuneita laakereita vaihdetaan uusiin FAG:n pallomaisiin rullalaakereihin.
Jotta laakerit saatiin vaihdettua, piti akselit purkaa osiin. Korjauskelvottomaksi ruostunut akseli tilattiin Saksasta Deutsche Bahnilta. Vuorenmaa puolestaan toimitti akseleiden kunnostukseen neljä kappaletta FAG:n pallomaisia rullalaakereita ja niihin kiristysholkit.
”Tällaiselle harrastajavoimin tapahtuvalle projektille on todella merkittävä asia, kun saadaan tarvittavia osia lahjoituksena”, kiittää Lasse. ”Onneksi näissä vanhoissa vetureissa lähes kaikki osat pystytään korjaamaan paikallaan ja uusitaan mahdollisimman vähän. Muuten tällainen projekti olisi harrastajille taloudellisesti lähes mahdoton toteuttaa”, hän tiivistää kumppaneiden merkityksen.

ArcticRail Oy palvelee asiakaslähtöisesti
ArcticRail Oy on Jani Niemelän ja Lasse Tauriaisen vuonna 2023 perustama yritys, jonka yritysideana on tehdä asioita uudella tavalla erityisesti asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yrityksen vahvuuksia ovat joustavuus, ketteryys ja reagointinopeus, joiden ansiosta pieni toimija pystyy palvelemaan asiakaslähtöisesti.
Raideliikenteessä investoinnit ovat suuria, joten käytännössä aloittavan yrityksen on lähdettävä liikkeelle käytetyllä kalustolla. ArcticRailin toiminnan käynnistämistä helpotti hallituksen päätös edellyttää VR:ää myymään vanhaa kalustoaan muille toimijoille.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Robin Raita, Jani Niemelä ja Lasse Tauriainen ArcticRail Oy:stä.
”Raideliikenteen kilpailusta on yhteiskunnalle hyötyä, sillä se mahdollistaa erikoistumisen ja yhteistyön tekemisen. Kilpailukykyisiä logistiikkaratkaisuja tarvitaan, jotta tehtaat pystyvät toimimaan eri puolilla maata. On myös hyvä muistaa, että raideliikenne on aina ympäristöystävällistä, vaikka ajettaisiin dieselvoimalla”, sanoo ArcticRail Oy:n toimitusjohtaja Jani Niemelä.
ArcticRailin ensimmäinen säännöllinen omalla kalustolla tapahtuva liikennöinti käynnistyi syyskuussa, kun ArcticRail aloitti raakapuukuljetukset UPM Kymin tehtaalle.
Dieselin voimalla tämän päivän liiketoimintaa
Kuvauspäivänä varikolla höyryveturin vieressä seisoo ArcticRail Oy:n dieselveturi, joka puolestaan kuuluu Tampereella valmistettuun historian viimeiseen veturisarjaan. Kalustopäällikkö Lasse Tauriainen kertoo, että kyseinen veturi on tekniikaltaan pitkälti suomalainen, ainoastaan moottori ja jäähdytysjärjestelmä eivät ole kotimaisia.
Vuoden 1991 mallia olevan veturin käyttöjärjestelmä on tietokoneohjattu, joten siihen on voitu lisätä jatkuvasti ominaisuuksia kuten diagnostiikkaa ja anturointia, mikä pitää sen ajantasaisena edelleen tänä päivänä.
Dieselvetoa tarvitaan Suomessa edelleen, sillä kaikkia raideosuuksia ei ole sähköistetty. Veturin sähköinen voimansiirto kuitenkin mahdollistaa tekniikan ja käyttövoiman modernisoimisen esimerkiksi hybridikäyttöiseksi. Kiertotalouden näkökulmasta onkin hyvä tehdä uudistuksia nykyiseen kalustoon, sillä modernisoinnilla pystytään lisäämään veturin käyttöikää merkittävästi.
Rautateillä tulevaisuus näyttää siis valoisalta.
ArcticRail Oy:n palvelut:
- rautateiden tavaraliikenne, oma liikennöinti
- kaluston kunnossapitopalvelut
- kaluston vuokraus
- käytössä omia ja vuokrattuja vaunuja
Lue lisää: www.arcticrail.fi
